Makuja maailmalta: arviossa kamputsealainen käärmeviina

Pimeä alkaa laskeutua. Olemme istuneet jokiveneessä reilut 10 tuntia. "Mosquito malaria, she comes at night", mumisee vieressä istuva vanhempi nainen apokalyptisella äänellä. Paattimme on pahasti ylikuormattu ja kynnämme jatkuvasti joen pohjaa. Paahtava helle on vienyt voimat, mutta nyt on jo viileämpää.

Aikaisemmin päivällä olemme matkanneen Kambodžan suurimman järven Tonle Sapin poikki. Kyseessä on Mekong-joen suistossa sijaitseva valtava tulvapussi. Mekongin tulviessa vesi virtaa järveen ja kuivalla kaudella taas järvestä jokeen. Järvi tuottaa satumaisen runsaita kalansaaliita, jotka ovatkin tarpeen maalle, jonka on edelleenkin vasta toipumassa punakhmerien hirmuhallinnosta.

Lopulta pääsemme satamaan, josta jatkamme yhdestä poliisimoottopyörästä koostuvassa saattueessa kohti määränpäätämme Battambangin kaupunkia. Aivan sattumalta bussikuski mainitsee omistavansa myös kotoisan hotellin, jota hän myös, täysin sattumalta, haluaisi väsyneille matkalaisille suositella. Lisäksi paikka sijaitsee vain yhden ainoan kilometrin päässä kaupungin keskustasta, kuski vakuuttaa. Kieltäydymme vedoten siihen, että olemme varanneet jo majoituksen muualta (joka on vale, mutta joskus totuuden puhuminen ei ehkä kannata). Matka hotellilta Battambangiin kestää vielä melko pitkään, joten kilometri vaikuttaa olevan venyvä käsite tässä maassa.

Bussi jättää meidät venesatamaan, josta otamme tuk-tukin suuntanamme Royal Hotel, jota meille on suositeltu. Kuski yrittää ensin kaupata kiertoajelua seuraavalle päivälle, mutta päätämme ensin katsoa miten hotellin löytäminen onnistuu. Aluksi päädymme eri nimiseen paikkaan, jonne emme halua jäädä. Emme, vaikka meille väitetään Royalin olevan täynnä. Meillähän on varaus, selitämme. Lopulta pääsemme oikeaan kohteeseen, josta meille irtoaa kahden hengen varsin asiallinen huone 20 dollarin hintaan yöltä. Kambodžan hintatasoon nähden hotelli on melko hintava, mutta palvelu on asiallista ja saamme järjestettyä seuraavaksi päiväksi asiallisen kuskin järkevään hintaan. Yläkerran ravintolasta saa myös maistuvaa ruokaa.

Ravintolassa meille selviää, että Kiinassa ja Vietnamissa vietetään uutta vuotta ja alkamassa on tiikerin vuosi. Sen kunniaksi tilamme pullot Tiger Beeria. Juhla tuntuu vaativan kuitenkin jotain muutakin, kuin laimeaa lageria. On aika korkata pari päivää aiemmin hankittu käärmeviina.

En muista törmänneeni käärme- tai skorpioniviinoihin muualla, kuin Kambodžassa, mutta juomaa pitäisi olla saatavilla myös ainakin Kiinasta ja Vietnamista. Mikä tahansa käärme ei kelpaa riisipontikkaan hukutettavaksi, vaan sen tulee mieluusti olla mahdollisimman myrkyllinen. Tästä - länsimaisen turistin näkökulmasta varsin järjettömältä vaikuttavasta - seikasta saamme kiittää perinteistä kiinalaista lääkintätaitoa, jonka mukaan juomalla on parantavia ja virkistäviä vaikutuksia. Jälkimmäisen väitteen olen kyllä valmis allekirjoittamaan, sillä sen verran pahasti maku shokeerasi. Ennakkoluulottoman maistelijan onneksi alkoholi sentään denaturoi käärmeen myrkyn. Täysin oikeaoppiseen maistelusessioon olisi ilmeisesti kuulunut myös käärmeen tiettyjen osien syöminen, mutta tästä osasta rituaalia jouduimme valitettavasti luistamaan.

Ulkonäöltään juoma on hieman kellertävä, ilmeisesti johtuen käärmeestä irronneista aromeista ja muista ainesosista. Tuoksussa viinaan säilöttyä käärmettä ja alkoholia. Maku jatkaa samoilla linjoilla. Jälkimaku on vahva ja valitettavan pitkäkestoinen.

Mistä: Siem Reapin yötori, Kambodža, 2010


Lyhyesti: Jossain hulluuden ja kokeiluhalun välimaastossa liikkuvassa tunnetilassa tämän hankkiminen tuntui hyvältä idealta. Maku oli niin karmiva, kuin voi kuvitella. Käärmeviinan hankkimista harkitsevan turistin on hyvä tietää, että osa juomiin käytettävistä käärmeistä on ilmeisesti uhanalaisia eli niitä ei nyt ainakaan pidä mennä ostamaan. Enkä kyllä suosittele muutenkaan.

Hinta-laatu-suhde: Onneksi ei tullut isompaa pulloa ostettua. Kokemuksen jälkeen paikallinen Mekong-viski (jota kaupiteltiin ajoittain myös konjakkina) vaikutti jopa siedettävän makuiselta.