Reykjavik osa 1

Tie vei tällä kertaa Islannin pääkaupunkiin Reykjavikiin. Puhtaasta lomareissusta ei missään nimessä ole kyse, mutta toki aikaa on aina löydettävä myös oluelle.

Reissun ensimmäinen mallasjuoma oli paikallisten isäntien mannerlaattojen kohtauspaikassa tarjoama Bríó. Valmistajana Borg Brugghús. Vaalea lager, mutta ehkä aavistuksen reilumpi humalointi, kuin yleensä tai sitten olin vain oluen tarpeessa. Tykkäsin. Kovasti.

Tänään pyöräreissulla tuli hienojen maisemien lisäksi bongattu paikallinen viinakauppa Vínbúðin. Kävin hakemassa sieltä pari erikoisempaa olutta kotiinviemisiksi. Viereisestä ruokakaupasta mukaan tarttui luonaaksi tonnikalaleipä sekä Skyr-rahkaa. Samalla huomasin, että myös Islannissa on vastine kotikaljalle: Egils Malt Extrak.
 

Tuoksu on makean maltainen ja ehkä aavistuksen mukana on myös hiivaa. Maku myös hyvin makea. Ei juuri humalointia. Pyöräilyn jälkeen menee kyllä hyvin janojuomana, mutta en minä tästä muutoin oikein mitään kiksejä saa. Tulipa nyt kuitenkin testattua.

Islannin hintatasosta on juttua riittänyt. Ravintolaan saa helposti menemään 50 euroa pelkkään ruokaan ja olutkin ilmeisesti maksaa 10-15 eurosta ylöspäin. Vinbudinissa maksoin neljästä erikoisoluesta hieman päälle 20 euroa, mikä minusta toisaalta ei ollut mitenkään kohtuuton hinta. Täytyy yrittää jossain vaiheessa löytää aikaa myös testata pienpanimo-oluita myyviä baareja ja raportoida sen jälkeen kokemuksista.