Fat Lizardin Ankle Slapper Surf Ale - APA:a suoraan tölkistä

"Topless CANI"

Totta se on. Suoraan tölkistä voi nykyään juoda muutakin kuin peruslageria. Ja vieläpä niin, että aromihumaloinnista pääsee oikeasti nauttimaan. Espoolainen Fat Lizard on nimittäin ottanut käyttöönsä kokonaan aukeavalla kannella varustetun, eli hienommin 360- tai aromitölkin. London Beer Factoryn tuotteista (tai itse asiassa vain tuotteessa eli Beyond the Palessa, joka toimi kesällä mökkireissun juomana varsin hyvin) tähän olen itse ainakin aiemmin törmännyt ja melko toimivaksi todennut. Jenkeissä näitä on ilmeisesti ollut jo pidempään käytössä, mutta enhän minä siellä koskaan ole käynyt.

Fat Lizard Brewing Co on perustettu vuonna 2013, mutta panimon oluita on vasta aivan hiljattain alkanut näkyä Tampereella markettien hyllyillä, mikä johtunee panimon laajentuneesta kapasiteetista. Omassa mielessäni olen sijoittanut panimon niiden kiinnostavampien kotimaisten pienpanimoiden kategoriaan, vaikka varsinaiset maistelukokemukset ovatkin omalta osaltani olleet melko vähissä. Vaan nytpä sekin asia korjaantuu. Ovat käsittääkseni keskittyneet enemmän jenkkityylisiin aromihumaloituihin oluisiin, eli juuri niihin, mistä itse yleensä tykkään.

Perjantai-ilta alkoi hämärtyä. Vihdoinkin ehdin istahtaa hetkeksi nojatuoliin ja laittaa soittimeen vuoroaan jonkin aikaa odotelleen Princen Purple Rainin Deluxe-painoksen mukana tulleen DVD:n. Kuvanlaatu oli yllättävän suttuinen, mutta bändin meininki asiaankuuluvan kova. Samalla valitsin jääkaapista jonkin sopivan maisteluoluen. Fat Lizardin Ankle Slapper Surf Ale tarjoutui ilmeisimmäksi valinnaksi imperial stoutien ja hapanoluiden seasta. Tyylilajina käsittääkseni American Pale Ale.

"Kun topless saapui kaupunkiin, lähdin tsiigaa itsekin /
Ilmiötä joka kaikki sekaisin saa, se täytyy kokee!" lauloi Matti Nykänen aikanaan, mutta katsotaanpa kerääkö tämä topless kuitenkaan täysiä pinnoja. Kansi aukeaa kyllä siististi, mutta tölkin terävä reuna epäilyttää hetken. Vaan eipä siihen saa suuta loukattua, ellei nyt väen väkisellä halua tunkea kieltään tai huultaan sisälle tölkkiin. Tuoksut leijuvat sieraimiin varsin miellyttävästi, mutta oluen värin havainnointi ei tietenkään onnistu. Maku onkin lajityypille luontainen eli eksoottista hedelmää ja sopivasti mallasta sekä katkeroakin. Kauppavahvuiseksi varsin hyvä esitys. Voisin minä tätä toistekin ostaa.

Vaan minkä tuomion saa aromitölkki. Sanoisin, että jatkoon. Ei tämä nyt kunnon olutlasia korvaa, mutta mieluummin kuitenkin tällaisesta, kuin suoraan normitölkistä tai pullon suusta. Muutoin tunnustaudun itsekin tölkkiuskovaiseksi ainakin lagerin, pilsin ja kaiken maailman pale alen suhteen. Ehkä jotkut belgialaiset luostarioluet ja saisonit on kivempi nauttia lasipullosta, mutta tölkki tuntuu usein säilyttävän oluen laadun parempana pidempään. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii vaikkapa eilen illalla nauttimani lasipulloon pakattu Bock'sin Pils. Mielestäni kyseessä on yksi parhaita kauppavahvuisia kotimaisia pilsejä, mutta tällä kertaa aika oli tehnyt oluelle ikävän tempun: sisältö muistutti maualtaan jo enemmänkin berliner weissea, vaikka parasta ennen päiväykseen oli vielä kuukausi aikaa. Sen siitä saa, kun lankeaa marketin tarjoushyllylle. Humaloinnilla pelaavat oluet nimittäin ovat lähes aina parhaita tuoreina.