Alkoholilain uudistuksen myötä Mathildedalin kyläpanimon & -leipomon kaupasta sai hankittua myös vahvempia oluita. Ensimmäisenä niistä testiin päätyi Seppä-nimeä kantava stout. Alkoholia 7%. Väriltään olut on pikimusta. Suklaata ja paahteista mallasta. Ehkä hiven savuakin. Melko täyteläinen, mutta ei mikään paksu liemi sentään. Ei ehkä aivan täydellinen stout minun makuuni, mutta varsin hyvä kuitenkin.
Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Kasnäsiä ja sieltä veneellä kohti Bengtskärin majakkaa. Noin puolen tunnin merimatkan jälkeen pysähdyimme kuitenkin ensin Rosalassa viikinkeskuksessa. Paikka on ilmeisesti toiminut viikinkien pysähdyspaikkana matkalla Venäjän suurille joille.
Viikinkikeskukseen oli rakennettu mm. kopio päällikön majasta. Ruokapöytien taakse viikingit olivat fiksusti asetelleet sängyt, joille väsyneet juhlijat saattoivat kellahtaa unille keräämään voimia päiväkausia kestäneissä juomingeissa. Me jouduimme tyytyä pelkään lounaaseen, mutta paikassa oli sentään saatavilla Rousalsin panimon ilmeisesti varsin autenttisella reseptillä valmistettua Viking Wheat Alea. Kovin tarkkoja muistiinpanoja en tullut tehneeksi, mutta ilmeisesti jonkinlainen gruit tämä on (humalaa viikingeillä tuskin käytössään oli ja väittäisin ettei sitä tässäkään oluessa ollut). Olut on ehkä aavistuksen hapan, mutta raikas. Mausteita lienee humaloinnin korvaajana käytetty, mutta en jaksanut alkaa yrittää analysoida mitä ne ehkä olisivat voineet olla. Mielenkiintoinen olut joka tapauksessa.
Viikinkikeskuksen jälkeen edessä oli vielä kolmen vartin merimatka ulkomerellä sijaitsevalla luodolle rakennetulle Bengtskärin majakalle. Sää oli varsin tyyni ja aurinkoinen. Yöpyminen majakassa oli hieno kokemus ja paikan ruoka ansaitsee erityismainnan. Majoitustilat olivat myös varsin tilavat majaksi, mutta luodolla onkin enimmillään asunut yli 30 ennen toista maailmansotaa.
Majakan ravintolasta oli saatavilla myös paria olutta. Karhun tai vastaaan lisäksi tarjollla oli Rousalin Örö pale alea. Varsin kivasti se muistaakseni sopi yhteen kalapöydn antimien kanssa, vaikka minkäänlaisia muistiinpanoja en jaksanutkaan tehdä. Illalla päätin vielä sinittellä valveilla auringonlaskuun saakka ja käydä katsomassa sen majakan tornista. Harvoin sitä näin hienolta paikalta pääsee ihailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti